
Jofix vinyylituotteet
Hiilinielulaskelma yllĂ€tti hallituspuolueet â uudessa laskelmassa nielut putoavat puoleen, pÀÀstövĂ€hennyksiĂ€ etsittĂ€vĂ€ rutkasti arvioitua enemmĂ€n.
JOFIX siihenkin ratkaisua www.jofix.fi
Hallitus haluaa Suomesta hiilineutraalin. Tutkijoiden mukaan tavoite tarkoittaisi isoja muutoksia muun muassa maatalouteen.
Ylen tietojen mukaan laskelma Suomen hiilinieluista on muuttunut olennaisesti vielÀ kevÀÀllÀ arvioidusta. Hallituspuolueissa nÀhdÀÀn, ettÀ muutos ei ainakaan helpota pÀÀttÀjien työtÀ hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuonna 2035.
Kyse on Luonnonvarakeskus Luken tekemÀstÀ laskelmasta, jossa on laskettu hiilinielujen muuttumista tulevaisuudessa. Luke on pÀivittÀnyt aiempia laskelmiaan, ja alustavat tiedot julkaistaan perjantaina.
Hiilineutraalius tarkoittaa, ettÀ vuonna 2035 Suomi ei enÀÀ kuormittaisi ilmakehÀÀ, kun nielut, suurimpana niistÀ metsÀt, sitoisivat hiiltÀ saman verran kuin sitÀ pÀÀsee ilmaan eri pÀÀstölÀhteistÀ.
Perjantaina saadaan myös ensimmÀisiÀ arvioita, mitÀ pÀÀstöjen vÀhentÀminen voisi maksaa kansantaloudelle. Silloin julkaistaan hallituksen tilaamat skenaariot, joissa tutkimuslaitokset ovat VTT:n johdolla arvioineet mahdollisia tapoja saavuttaa hiilineutraalius.
Myös tutkijoiden kÀyttÀmÀt pÀÀstövÀhennysmallit ovat hÀtkÀhdyttÀneet puolueita, kun asiaa on esitelty niille alustavasti hallituksen ilmasto- ja energiapoliittisessa ministerityöryhmÀssÀ. RyhmÀssÀ ovat edustettuina kaikki hallituspuolueet: SDP, keskusta, vihreÀt, vasemmistoliitto ja RKP.
Luonnonvarakeskuksen laskelmissa todella suuri muutos
Yle on saanut eri lÀhteistÀ alustavia tietoja Luken hiilinielulaskelmasta ja VTT:n tulevaisuusskenaarioista. Tiedot perustuvat Ylen kuulemiin toisen kÀden lÀhteisiin.
Luken aiemmassa arviossa vuoden 2035 nielun suuruus oli noin 35 Mt co2. Tuoreessa, vielÀ julkaisemattomassa arviossa luku on Ylen tietojen mukaan vain 17,9 Mt co2.
Mittayksikkö on hiilidioksiditonniekvivalenttia, joka tarkoittaa hiilidioksidiksi muunnettuja kasvihuonekaasuja. Vuonna 2035 hiilinielu sitoisi siis 17,9 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaavan mÀÀrÀn kasvihuonekaasuja.
Aiemmin Luke arvioi myös, ettÀ vuonna 2050 nielu olisi noin 50 Mt co2, mutta nyt luku on pudotettu 25,6:een.
Vertailun vuoksi, Luken arvio tÀmÀnhetkisen nielun suuruudesta on nyt 23,5 Mt co2. VielÀ kevÀÀllÀ Luke arvioi, ettÀ vuonna 2020 nielut sitoisivat 30,8 miljoona tonnia kasvihuonekaasuja.
Nielut ovat laskelmia ja niihin vaikuttavat esimerkiksi oletukset metsÀn kasvusta, metsÀhakkuista ja istutuksista. MitÀ kauemmas tulevaisuutta ennakoidaan, sitÀ epÀvarmemmaksi laskelma kÀy.
Luke selittÀÀ yllÀtystÀ: Tausta-aineisto muuttui
Nielulaskelman muutos oli puolueille yllÀtys. Luken laskelmat ovat elÀneet aiemminkin, mutta nÀin suuri muutos hÀmmÀstyttÀÀ sekÀ poliitikkojen ettÀ tutkijoiden keskuudessa.
Tutkijat ja poliitikot odottavat Luken kertovan perjantaina, mistÀ laskelmien radikaali muuttuminen johtuu.
Luken kevÀisissÀ skenaarioissa hiilinielu nÀytti tulevaisuudessa vain kasvavan, vaikka hakkuita olisi lisÀtty. Nyt suunta on toinen: jos hakkuita lisÀtÀÀn, nielu pienenee.
Puolueissa myös epÀillÀÀn, voiko laskelmiin ylipÀÀtÀÀn luottaa, jos heitot ovat tÀtÀ suuruusluokkaa.
Yle kysyi Lukelta, mistÀ uusien, vielÀ alustavien laskelmien muutokset edellisiin verrattuna johtuvat.
â Uusi laskelma pohjautuu tuoreimpaan mitattuun metsĂ€varatietoon ja hakkuutĂ€hdemalli on pĂ€ivitetty, Luken tutkimusylijohtaja Antti Asikainen sanoo.
Tuoreimmassa on Asikaisen mukaan kĂ€ytetty vuosien 2013â2017 metsĂ€ninventointiaineistoa. Edellinen laskelma perustui vuosien 2009â2013 aineistoon.
Muutamina viime vuosina Suomen metsissÀ on hakattu paljon, mikÀ on pienentÀnyt metsien hiilivarastoa.
VTT:n alustavat skenaariot: radikaaleja pÀÀstöleikkauksia
Hallituksella ei vielÀ ole suunnitelmaa, miten hiilineutraaliuteen pÀÀstÀÀn vuonna 2035. Työvoima- ja elinkeinoministeriö tekee yhdessÀ teollisuuden kanssa tiekarttoja, miten pÀÀstöjÀ voisi vÀhentÀÀ.
LiikenneministeriössĂ€ taas on alettu suunnitella, kuinka liikenteestĂ€ tehtĂ€isiin âvĂ€hĂ€hiilistĂ€â. Tammikuussa hallitus aikoo istua yhteiseen pöytÀÀn miettimÀÀn pÀÀstövĂ€hennyksiĂ€ toden teolla.
PÀÀstöjen vÀhentÀmisen tapa pitÀisi olla selvillÀ vuonna 2021, kun hallitus on kautensa puolivÀlissÀ.
VTT hahmotteli kevÀÀllĂ€, miten Suomi voisi pÀÀstĂ€ hiilineutraaliksi vuoteen 2050. Vain yhdessĂ€ tutkijoiden tekemistĂ€ neljĂ€stĂ€ tulevaisuudenkuvasta Suomi saisi pÀÀstöt ja nielut tasapainoon vuosina 2030â2040.
Antti Rinteen (sd.) hallitus pÀÀtti kiristÀÀ hiilineutraaliustavoitetta.
Tutkijat ovat kasanneet pikavauhtia kaksi skenaariota, miten Suomesta voisi tulla hiilineutraali jo vuonna 2035. PÀÀstövÀhennykset olisi saatava aikaan kireÀssÀ aikataulussa. 15 vuodessa nielujen kasvattamisen varaan ei voi laskea yhtÀ paljon eikÀ tekniikan kehittyminen ehdi ratkaista ongelmia niin paljon kuin pidemmÀllÀ aikavÀlillÀ.
Pian valmistuviin skenaariohin perehtynyt tutkija arvioi, ettÀ vielÀ julkaisemattomien skenaarioiden ehdotukset pÀÀstövÀhennyksiksi ovat radikaaleja juuri siksi, ettÀ nielut ovat edellisiin nÀkymiin verrattuna pienentyneet niin paljon.
Jo kevÀÀllÀ julkaistuissa, vuoteen 2050 ulottuvissa nÀkymissÀ pÀÀstövÀhennykset olisivat vaatineet iso yhteiskunnallista muutosta. Esimerkiksi lihansyönnin oletettiin vÀhenevÀn tuntuvasti, ja hiilidioksidin talteenotto ja varastointi oli yksi keino pÀÀstöjen kuriin saamiseksi.
Nyt ollaan kuitenkin vielÀ monta piirua tiukemman muutoksen edessÀ, kun pÀÀstövÀhennysten on tapahduttava vain 15 vuodessa: teollisuuden olisi uusittava laitteitaan nopeammin, liikenteessÀ pitÀisi pian siirtyÀ pois raakaöljystÀ jalostetuista polttoaineista.
Kovin tarkkoja laskelmia hiilipÀÀstöjen vÀhentÀmisestÀ ei voi tehdÀ. Siihen vaikuttavat, miten tekniikka kehittyy, miten kuluttajat muuttavat kÀytöstÀÀn ja mitÀ poliitikot pÀÀttÀvÀt.
Maataloudessa varauduttava suuriin muutoksiin
Suomen nykyisistÀ hiilipÀÀstöistÀ valtaosa tulee energiasektorilta. PÀÀstöjÀ tulee runsaasti myös maataloudesta sekÀ teollisuuden prosesseista.
Energiasektorin sisÀllÀ taas pÀÀstöistÀ isoin osa tulee energian tuotannosta ja kotimaan liikenteestÀ.
Ylen tietojen mukaan tutkijoiden tuoreissa skenaarioissa esimerkiksi maatalous olisi ison muutoksen edessÀ. Jos kuluttajat haluaisivat ilmastosyistÀ vÀhentÀÀ lihan syömistÀ, maatalous ei tuottaisi enÀÀ niinkÀÀn naudan- ja sianlihaa vaan esimerkiksi kauraa ja kasviproteiineja. TÀmÀ vÀhentÀisi pÀÀstöjÀ.
Jos taas lihaa syötÀisiin ja tuotettaisiin kuten ennenkin, pÀÀstöjÀ pitÀisi vÀhentÀÀ muualta.
Myös ilmastopaneeli on arvioinut, ettÀ pÀÀstöleikkauksia pitÀÀ kiristÀÀ, jos hallitus aikoo pÀÀstÀ tavoitteisiinsa. Ilmastopaneelin mukaan tavoitteen saavuttaminen on mahdollista.
VTT:n johdolla tehdyissÀ laskelmissa on nyt ensi kertaa arvioitu myös, mitÀ pÀÀstövÀhennystavoitteen saavuttaminen maksaisi kansantaloudelle.
Puolueet kuitenkin muistuttavat, ettÀ skenaariot eivÀt ole poliittisia ohjelmia. Ne on tarkoitettu vain avuksi pÀÀtöksentekoon.
YleensÀ pÀÀstövÀhennysten logiikka on, ettÀ leikkauksia on helpointa saada aikaan siellÀ, missÀ pÀÀstöjÀkin on paljon. Hallituspuolueissa ajatellaan tÀllÀ hetkellÀ, ettÀ pÀÀstöjÀ pitÀisi leikata joka sektorilta.
Lue myös:
Luonnonvarakeskus paljastaa: Ilmastolaskelmat metsĂ€hakkuista eivĂ€t pidĂ€ paikkaansa â Ei ole mitÀÀn lupausta, ettĂ€ Suomessa voitaisiin hakata yli 80 miljoonaa kuutiota metsÀÀ
Vaihtoehtojen mahdollistaja EKO JOFIX
TUTUSTU TIEDĂ TOIMI
đ www.jofix.fi
PUH 0451260712
EMAIL info@jofix.fi
